allergiat

Astma

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, joka aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumista. Sen oireisiin kuuluvat limaneritys, yskä, hengityksen vinkuna ja hengenahdistus. Pitkäaikainen, varsinkin yöllä esiintyvä yskä on usein astman ensioire. Astmaa sairastaa noin viisi prosenttia suomalaisista. Lisäksi ajoittaisista astman kaltaisista oireista kärsii noin kymmenen prosenttia väestöstä.

Riski sairastua astmaan liittyy osittain perimään. Taipumus allergioihin ja erityisesti atooppinen ihottuma lisäävät astman todennäköisyyttä. Atoopikkolapselle oireet kehittyvätkin usein peräkkäin: ihottuma alkaa alle vuoden iässä, 3-4-vuotiaana kehittyy heinänuha ja saamaan aikaan tai myöhemmin alkaa astmaoireisto. Ketju ei useimmiten kuitenkaan etene loppuun saakka, vaan esimerkiksi ihottumasta kärsivän lapsen vaara astman kehittymiseen on vain 20 %.

Riskiä pienemmäksi omilla valinnoilla

Jos perinnöllinen alttius sairauteen on olemassa, voi sairastumisriskiä pienentää elämänvalinnoilla. Tärkein perimästä riippumaton astman riskitekijä on tupakansavu. Jo äidin raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua. Tupakansavu myös pahentaa jo puhjenneen astman oireita lapsilla ja aikuisilla. Muita astmariskiä pienentäviä tekijöitä ovat sisäilman puhtaudesta huolehtiminen sekä olemassaolevien allergioiden asianmukainen hoito. 

Lapsuusiän astma paranee usein. Noin puolet lapsista tulee oireettomaksi viimeistään murrosiässä. Aikuisilla ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti. Sairauden toteaa lääkäri, joka käy läpi potilaan oireet. Lisäksi potilaalle tehdään erilaisia keuhkojen toimintakokeita. Astmaa hoidetaan lääkkeillä, jotka poistavat oireet usein kokonaan. Lääkkeiden lisäksi astmapotilaan hyvinvointia parantavat säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen.