allergiat

Ruoka-allergia

Jos sama ruoka aiheuttaa toistuvasti oireita, on kyseessä ruokayliherkkyys. Oireet ilmenevät yleisimmin iholla, suolistossa tai hengitysteissä. Yliherkkyys voi olla joko allergiaa tai intoleranssia (esimerkiksi laktoosi-intoleranssi). Noin 10 prosenttia alle 1-vuotiaista lapsista reagoi johonkin ruokaan, useimmiten kananmunaan, maitoon tai viljoihin. Imeväisiässä allergian oireita ovat yleensä ihottuma ja vatsavaivat. Pienten lasten ruoka-allergiat paranevat usein iän myötä.

Isompien lasten ja aikuisten ruoka-allergiat liittyvät tavallisesti siitepölyallergiaan. Oireita voivat aiheuttaa mm. tuoreet hedelmät ja vihannekset, mausteet, pähkinät ja kala. Tavallisia allergiaoireita ovat suun alueen kutina, limakalvoturvotus, vatsakipu ja sitä seuraava ripuli. Harvoin saattaa seurata anafylaktinen reaktio, jonka oireita ovat ihon voimakas kihelmöinti ja kutina, huulten ja silmäluomien turpoaminen, hengitysvaikeudet ja vatsakipu. Anafylaktisen reaktion saanut henkilö tarvitsee välitöntä lääkärinapua.

Kotikokeiluja vain harkitusti

Allergian toteaminen ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen osalta kuuluu aina lääkärille. Diagnoosi varmistetaan valvotusti tehdyillä altistuskokeilla. Kun ruoka-allergia on luotettavasti todettu, ruokavaliohoito aloitetaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti. Kotikokeilua voi soveltaa ravitsemuksellisesti vähemmän keskeisiin ruoka-aineisiin. Oireiden aiheuttajaksi epäilty ruoka poistetaan ruokavaliosta kahdeksi viikoksi. Jos oireet vähenevät, allergiaepäily vahvistuu. Sama ruoka on kuitenkin vielä otettava takaisin ruokavalioon ja seurattava, palaavatko oireet. Jos ne eivät palaa, ei ruoka-allergiaa ole. 

Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä?

Lapsen allergiariski saattaa pienentyä jonkin verran, jos häntä ruokitaan yksinomaan rintamaidolla 4-6 kuukauden ikään asti. Rintamaidosta lapsi saa tärkeitä vasta-aineita, minkä vuoksi imetystä on hyvä jatkaa myös täysimetyksen jälkeen suositusten mukaisesti. Kiinteän ruoan antamisen lykkääminen voi viivästyttää allergioiden puhkeamista, mutta ei todennäköisesti ehkäise niitä. Aikaisemmin ruoka-allergioita pyrittiin estämään rajoittamalla imettävän äidin ja myöhemmin lapsenkin ruokavaliota. Uusimpien tutkimusten mukaan imetys on hyödyksi, mutta tarpeettomat ruokarajoitukset haitaksi. Varmuuden vuoksi aloitetut välttämisruokavaliot saattavat rajoittaa tärkeiden ravintoaineiden saantia. Ruoka-aineelle herkistyminen on aina mahdollista, mutta huomattavasti tavallisempaa on se, että elimistö oppii tuntemaan uuden ruoka-aineen ja sietämään sitä.