Astma
Astma on
keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, joka aiheuttaa
keuhkoputkien ahtautumista. Sen oireisiin kuuluvat limaneritys, yskä,
hengityksen vinkuna ja hengenahdistus. Pitkäaikainen, varsinkin
yöllä esiintyvä yskä on usein astman ensioire. Astmaa sairastaa
noin viisi prosenttia suomalaisista. Lisäksi ajoittaisista astman
kaltaisista oireista kärsii noin kymmenen prosenttia väestöstä.
Riski
sairastua astmaan liittyy osittain perimään. Taipumus allergioihin ja
erityisesti atooppinen ihottuma lisäävät astman todennäköisyyttä.
Atoopikkolapselle oireet kehittyvätkin usein peräkkäin: ihottuma alkaa
alle vuoden iässä, 3–4-vuotiaana kehittyy heinänuha ja saamaan aikaan
tai myöhemmin alkaa astmaoireisto. Ketju ei useimmiten kuitenkaan etene
loppuun saakka, vaan esimerkiksi ihottumasta kärsivän lapsen vaara
astman kehittymiseen on vain 20 %.
Riskiä pienemmäksi omilla valinnoilla
Jos
perinnöllinen alttius sairauteen on olemassa, voi sairastumisriskiä
pienentää elämänvalinnoilla. Tärkein perimästä riippumaton astman
riskitekijä on tupakansavu. Jo äidin raskaudenaikainen tupakointi lisää
lapsen riskiä sairastua. Tupakansavu myös pahentaa jo puhjenneen
astman oireita lapsilla ja aikuisilla. Muita astmariskiä pienentäviä
tekijöitä ovat sisäilman puhtaudesta huolehtiminen sekä olemassaolevien
allergioiden asianmukainen hoito.
Lapsuusiän astma paranee
usein. Noin puolet lapsista tulee oireettomaksi viimeistään
murrosiässä. Aikuisilla ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain
ja hoidetaan tehokkaasti. Sairauden toteaa lääkäri, joka käy läpi
potilaan oireet. Lisäksi potilaalle tehdään erilaisia keuhkojen
toimintakokeita. Astmaa hoidetaan lääkkeillä, jotka poistavat oireet
usein kokonaan. Lääkkeiden lisäksi astmapotilaan hyvinvointia
parantavat säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin
lopettaminen.