Ruoka-allergia
Jos sama ruoka
aiheuttaa toistuvasti oireita, on kyseessä ruokayliherkkyys. Oireet
ilmenevät yleisimmin iholla, suolistossa tai hengitysteissä.
Yliherkkyys voi olla joko allergiaa tai intoleranssia (esimerkiksi
laktoosi-intoleranssi). Noin 10 prosenttia alle 1-vuotiaista lapsista
reagoi johonkin ruokaan, useimmiten kananmunaan, maitoon tai viljoihin.
Imeväisiässä allergian oireita ovat yleensä ihottuma ja vatsavaivat.
Pienten lasten ruoka-allergiat paranevat usein iän myötä.
Isompien
lasten ja aikuisten ruoka-allergiat liittyvät
tavallisesti siitepölyallergiaan. Oireita voivat aiheuttaa mm.
tuoreet hedelmät ja vihannekset, mausteet, pähkinät ja kala. Tavallisia
allergiaoireita ovat suun alueen kutina, limakalvoturvotus,
vatsakipu ja sitä seuraava ripuli. Harvoin saattaa seurata
anafylaktinen reaktio, jonka oireita ovat ihon voimakas kihelmöinti ja
kutina, huulten ja silmäluomien turpoaminen, hengitysvaikeudet ja
vatsakipu. Anafylaktisen reaktion saanut henkilö tarvitsee välitöntä
lääkärinapua.
Kotikokeiluja vain harkitusti
Allergian
toteaminen ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen
osalta kuuluu aina lääkärille. Diagnoosi varmistetaan valvotusti
tehdyillä altistuskokeilla. Kun ruoka-allergia on luotettavasti
todettu, ruokavaliohoito aloitetaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin
ohjeiden mukaisesti. Kotikokeilua voi soveltaa ravitsemuksellisesti
vähemmän keskeisiin ruoka-aineisiin. Oireiden aiheuttajaksi epäilty
ruoka poistetaan ruokavaliosta kahdeksi viikoksi. Jos oireet vähenevät,
allergiaepäily vahvistuu. Sama ruoka on kuitenkin vielä otettava
takaisin ruokavalioon ja seurattava, palaavatko oireet. Jos ne eivät
palaa, ei ruoka-allergiaa ole.
Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä?
Lapsen
allergiariski saattaa pienentyä jonkin verran, jos häntä ruokitaan
yksinomaan rintamaidolla 4-6 kuukauden ikään asti. Rintamaidosta lapsi
saa tärkeitä vasta-aineita, minkä vuoksi imetystä on hyvä jatkaa myös
täysimetyksen jälkeen suositusten mukaisesti. Kiinteän ruoan antamisen
lykkääminen voi viivästyttää allergioiden puhkeamista, mutta ei
todennäköisesti ehkäise niitä. Aikaisemmin ruoka-allergioita pyrittiin
estämään rajoittamalla imettävän äidin ja myöhemmin lapsenkin
ruokavaliota. Uusimpien tutkimusten mukaan imetys on hyödyksi, mutta
tarpeettomat ruokarajoitukset haitaksi. Varmuuden vuoksi aloitetut
välttämisruokavaliot saattavat rajoittaa tärkeiden ravintoaineiden
saantia. Ruoka-aineelle herkistyminen on aina mahdollista, mutta
huomattavasti tavallisempaa on se, että elimistö oppii tuntemaan uuden
ruoka-aineen ja sietämään sitä.